Imatran nuhruinen tulevaisuus?
Tämä on päivittäinen puheenaihe eri organisaatioiden ja ihmisten keskuudessa Imatralla. Mistä tällainen taantuma nimenomaisesti Imatralla johtuu? Meillä on kuitenkin erinomainen ja eri seikat huomioiva kaupungin strategia, ainakin teoreettisesti. Tuloset vaikuttavat juuri nyt kovin vaisuilta.
On selvää, että automaatio ja globalisaatio on vienyt vuosikymmenten aikana Imatran alueelta töitä, mutta miksi esim. pienet ja keskisuuret yritykset eivät vaan hakeudu Imatralle tai eivät enää tunnu onnistuvan Imatran alueella? Kaupungin strategiaan on kirjattu yrittäjyyden tukeminen: ”Ripeät palvelut yrittämiselle”. Missä onkaan näiden haaveiden tulokset? Yrityksiä hiipuu ja ihmisiä muuttaa paikkakunnalta pois kuukausittain, miksi? Meillä on alueellisesti vähintäänkin hyvät liikenneyhteydet maa- ja vesiteitse, raideliikenteen osalta, eikä Lappeenrannan lentokenttäkään kaukana ole. Emme voi kuitenkaan kaupunkinakaan tukea yrittäjyyttä tai eri organisaatioita loputtomiin. Kyse on kuntalaisten rahoista, verotuloistamme. Kuulutamme nyt muilta poliittisilta ryhmiltä epäpoliittisuutta Imatran talouden ja asukasluvun nousuun kääntämiseksi.
Vaikka Imatralla tehdään hartiavoimin töitä yritysten ja tapahtumien haalimiseksi alueelle, edelleen epäilyttää. Yleisesti onkin tuumailtu, että Imatran seuraavan vuosikymmenen pelastaa ainoastaan jokin suuryritys, joka työllistäisi alueellamme vähintään sen 1000 ihmistä. Mistä houkuttelisimme tänne sellaisen? Tilaa, intoa ja yhteyksiä alueellamme kuitenkin on.
Puntaroidaanpa hieman asennoitumista Imatralla. Ystäväni keskisuomesta kävi vierailulla luonani parisen vuotta sitten. Hänen sanansa jäi mieleen. ”Teillä on ihan kiva kaupunki joo, mutta se on kamalan suttuinen. Joka paikassa jotain töhryjä, ränsistyneitä rakennuksia, risukkoja ja tarroja… ”, ja kun vein hänet katsomaan kosken uomaa, huomaisi hän Valtion hotellin kansallismaisemassa olevan vihreän töhrityn puupintaisen ison sähköpääkeskuksen. Olimme molemmat hämmentyneitä, kuinka tuollainen suuri töhry voi olla kansallismaisemassamme? Näitä töhryjä löytyy paljon kaikkialta muualtakin koskiuoman kansallismaisemista.
Asiasta tehtiinkin pian tuon jälkeen perussuomalaisten toimesta valtuustoaloite, jolla koetettaisiin nopeutta töhryjen poisputsaamista kohteista. Mitä onkaan tapahtunut, näkyvästi ei juurikaan mitään. Esimerkiksi Mansikkalan halkaiseva VT6:n sillan alus on ollut tuhrittuna ja maalattuna ainakin sen 17 vuotta. Vaikka siltarakenteiden infra kuuluu toiselle toimijalle, alkaisi olla aika tehdä töhryille jotain. Puhumattakaan Mitran hallinnoimasta Olavinkadun parkkihallista, joka on töhritty kauttaaltaan. Kyseinen parkkitila toimii viikonloppuisin lähestulkoon yleisenä käymälänä ja kaatopaikkana. Oletteko huomanneet, että kun laskeudut autolla lähestulkoon mistä tahansa VT6:n rampista Imatran alueelle, niin pian autoilijaa tervehtii mitä ihmeellisimpiä liikennemerkkeihin tai kiinteistöjen pintoihin tuhrittuja kuvioita? Tämäkö on se ensimmäinen ja viimeinen kuva vierailijalle Imatrasta – nuhruisuus, joka viestii alueen ihmisten välinpitämättömyydestä?
Josko vaikka kaupungille työllistettävät kesätyöntekijät saisivat urakoita, jossa putsattaisiin kaupungin kiinteistöissä ja rakenteissa olevat töhryt pois? Sillan ja tunnelien pinnat voisi sitten vaikka suunnitella maalattavaksi ihan oikeilla kuvilla. Näitä upeita muraalimaalauksia on vaikka missä. Meistä on ikävää, että yksittäiselle keskisuomalaiselle jäi Imatrasta niin nuhruinen kuva, mutta tämä hänen näkemyksensä on täysin totta! Alueemme lähes joka ikinen sillanalus, liikennemerkit, linja-autopysäkit ym. kohteet on sotkettu tavalla tai toisella. Jos tällä tavoin halutaan ”merkata reviirejä” Imatralla niin on varmaa, ettei se ainakaan lisää alueellemme yrittäjyyttä, viihtyisyyttä tai muutakaan veto- ja pitovoimaa. Meillä toimii Imatralla mm. rakennusvalvontajaosto, joka kaikessa tärkeydessään voisi ottaa napakammin kantaa rakennusten ja alueiden yleisilmeeseen joskus jopa oma-aloitteisesti.
Kaupungin maine ja ilmapiiri eivät tällä suttuisuudellaan tai välinpitämättömyydellään juuri nyt viesti hyvinvointia, hyviä palveluja, yrittämistä, ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta tai kulttuuria ja ympäristön huomioon ottavaa kaupungin kehittämistä.
Talkoot käyntiin, viimein!
Timo Härkönen
Imatran Seudun Perussuomalaiset ry