Teräsbetonia Mansikkalaan

Imatran perussuomalaisten Timo Härköseen otettiin yhteyttä kaukaisuudesta entisen imatralaisen toimesta. Yhteydenottaja nosti esiin hyvin mielenkiintoisia syvyyksiä uimahallin liittyen. Hän on kertomansa mukaan tehnyt elämäntyönsä aikana useita kuntoselvityksiä, korjaussuunnitteluja sekä useita peruskorjauksia rakennuttajana uimahallirakennuksissa. Tässä esimerkkejä hänen havaitsemiaan esiin tuomattomista seikoista Imatran uimahalliin tehdyssä kuntoarvioissa.

Arvoisat kuntalaiset! Herättääkö hänen huomionsa ajatuksia?

”Kunnallistekniikka: nykyisessä sijainnissa on olemassa infra, kuten veden pumppaamot ja riittävät kunnallistekniikan liittymät (virtaamat riittävät nykyisille ja jopa 50 metrin altaalle mitoitetulle käyttäjämäärälle suihkut yms.) mutta peruskorjaussuunnitelmassa tälle on laitettu hinta.

Ukonniemen mallissa tätä ei ole otettu huomioon. Lisäksi veden pumppaamot pitää uusia/suurentaa koko alueelle. Samoin sähkömuuntamot pitää uusia, kaukolämmöt ja pahimmassa tapauksessa suurentaa koko lämpölinjaa keskukselta asti.

Nykyinen uimahallin allas on suurennettavissa 50 metriseksi mahdollisen peruskorjauksen yhteydessä. Allas käännettäisiin Vuoksen suuntaiseksi ja 6-7 puukaarikannattajaa lisää sekä uusi parkkipaikan puolen matala osa siirretään siten, että alakertaan käynti säilyy entisellään.

Allasvaihtoehto voisikin olla uuden tyyppinen teräsallas, joka ei vaadi sen enempää kuin nykyisin olemassa olevan teräsbetonilaatan. Tämän uusi allastekniikka on muutamassa uudessa peruskorjauksessa jo käytössä. Altaan hinta olisi suunnilleen sama kuin uudisrakentamisessa.

Ympäristöministeriön uusien vähähiilisten rakennusten hiilijalanjälkimääräysten astuttua voimaan merkiten sitä, että ministeriö tulisi todennäköisesti myöntämään korjausavustuksia valittaessa uudisrakentamisen sijasta vanhan korjaus.
(Ympäristöministeriö aloittaa rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän testauksen. Syksyllä 2019 alkavan ja kesään 2020 asti kestävän testausjakson avulla selvitetään, kuinka hyvin ympäristöministeriön valmistelema arviointimenetelmä soveltuu tavanomaisten suunnittelu- ja rakennushankkeiden käyttöön. Rakennusten hiilijalanjäljen arviointimenetelmän avulla pyritään helpottamaan rakentamisen ilmastovaikutusten laskemista, ja se kattaa rakennuksen koko elinkaaren rakennustuotteiden valmistuksesta kuljetuksiin ja työmaatoimintoihin, käyttöön ja korjauksiin sekä elinkaaren lopulla tapahtuvaan purkamiseen ja kierrätykseen. https://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Rakennusten_hiilijalanjaljen_arviointime%2851469%29)
 
Käytännössä korjausrakentamisen kustannukset olisivat lähes poikkeuksetta halvemmat kuin uudisrakennuksen, mutta nyt ”räätälöidyn” selvityksen perusteella sen pystytään saamaan isommaksi.
(Vetolujuutta tarvitaan, jos allasseinämien betoni pinnoitetaan vesieristeillä ja kaakeleilla, mutta jos rakennetaan HST-teräksestä allas vanhan sisään, betonin vetolujuuden osamenetyksillä ei ole merkitystä. Vanhojen betoniseinien puristuslujuudet ovat kunnossa ja siksi altaat kestävät. Teräsaltaan oma lujuus on myös merkittävää. Se kantaa osan veden aiheuttamasta kuormasta, kun sen kaikki särmät ovat kanttauksilla jäykistettyjä. Altaan ja vesimassan paino kohdistuu suoraan alaspäin (yhteensä noin 80 tonnia), mutta seiniin vain hydrostaattinen paineen verran: 3 metrin syvyydessä 0,3 baria ja pinnassa 0 baria (vrt. vesijohtoverkon paine on noin 5 baria). Jos allas tehdään 2–3 millimetriä paksusta teräksestä, veden paine, joka kohdistuu betoni seiniin, on selvästi nykyistä pienempi.

Teräsaltaassa vanhat kaakeli- ja betonirakenteet eivät enää ole veden kanssa kosketuksissa. Vanhat allasseinät kuivuvat pysyvästi. Vanhan kaakelipinnan ja teräksen väliseen rakoon voidaan myös järjestää myös ylipaineinen tuuletus.
Alkalikiviainesreaktio lakkaa, kun betoni kuivuu alle 80 prosentin suhteelliseen kosteuteen (FM, TKL Hannu Pyy, betonintutkimusseminaari 31.10.2018). Jos rakenteet kuivuvat alle 60 prosentin suhteellisen kosteuden, myös korroosio ilmiönä pääsääntöisesti lakkaa (prof. M.H. Tikkanen, Korroosio ja sen estäminen).

Vanhoja allasrakenteita ei siis tarvitse purkaa uuden teräsaltaan tieltä. Niitä voidaan kuitenkin edelleen huoltaa ulkoseinän puolelta. Yhdistämällä teräsallas putkiliitoksin vanhaan vesijärjestelmään, teräsallas olisi heti valmis käyttöön ilman odotusaikoja. Nettikuvia selaamalla teräsaltaat näyttävät olevan yhdessä veden kanssa upeita luomuksia. https://www.savonsanomat.fi/warkaudenlehti/mielipide/mielipidekirjoitukset/Uimahallia-ei-kannata-purkaa-vaan-sen-voi-korjata-arvioitua-halvemmalla/1354172 )

Mitä mieltä olette tästä, ovatko selvitykset tehty kaikkia päätöksiä ja kuntalaisia kunnioittaen? Olisiko kuntalaisten ja päättäjien syytä tietää kaikki yksityiskohdat? ”

Timo Härkönen
Imatran Seudun Perussuomalaiset ry